Kennel Erimoone

Sijoituskoiran haltijaksi?





Hyvät sijoitusperheet ja sijoituskoirat ovat kasvattajille mittaamattoman arvokkaita. Koska omaa koiramäärää kotona ei voi kasvattaa loputtomasti, tarvitsee kasvattaja silloin tällöin päteviä sijoituskoteja turvaamaan kasvatustyön jatkumisen. Viisi koiraa kotona, joista muutama on aktiivisessa harrastuselämässä mukana, riittää minulle enemmän kuin hyvin. Tähän mennessä aina kun olen miettinyt, "pitäisikö sijoittaa" niin kyllä, olisi pitänyt. Jatkossa yritän olla fiksumpi ja sijoittaa joka pentueesta vähintään yhden yksilön mahdollista jatkoa ajatellen.
Sijoituskoirat eivät automaattisesti ole suvun jatkajia. Pentuna, jolloin sijoituskoira on valittava, pennusta ei näe sen tulevaisuuden terveystilannetta vaan päätös on tehtävä käyttäytymisen ja rakenteen perusteella. Ja kuten meillä usein, pentueeseen ei synny kuin yksi narttu jolloin valinta helpottuu. Sijoitussopimukset nartuista ja uroksista tehdään aina kennelliiton sijoitussopimuksella yhdestä pentueesta, jos pentuetta ei neljään ikävuoteen mennessä ole tehty, sijoitussopimus raukeaa. Minä itse pidän varttuneempien koirien käytöstä jolloin suvun mahdolliset terveysriskit ovat paremmin selvillä, ainakin teoriassa. Ai miten? Otetaan kaksi esimerkkiä:
Esimerkki A: Sijoitusnarttu A pennutetaan kahden vuoden iässä. Sijoitusnartun emä on ollut myös sijoitusnarttu joka on pennutettu 2 vuoden iässä. Sijoitusnartun emänemä on myös pennutettu 2 vuotiaana. Tällaisessa tapauksessa, syntyvän pentueen emänemä on pentujen syntyessä vasta 6-vuotias.
Esimerkki B: Sijoitusnarttu B on 3,5 vuotias saadessaan pentueensa. Tämän emä on myös ollut sijoituskoira joka on pennutettu 3,5 vuotiaana, kuten myös syntyvän pentueen isoäiti pennut saadessaan. Syntyvän pentueen emänemä on pentujen syntyessä n. 10 vuotias.
Suvun terveystilanteesta tiedetöön paljon enemmön, jos kolme sukupolvea mahtuu 10 vuoden aikajaksolle, verrattuna kuuteen vuoteen. Spondyloosi harvoin vaivaa kaksivuotiaana ja kaihit puhkeavat yleisemmin yli 4 vuotiaille kuin alle 3 vuotiaille. Autoimmuunisairauksista puhumattakaan, kilpirauhasen vajaatoiminta tai lisömunuaiskuoren vajaatoiminta ovat molemmat loppuelömön löökitystö vaativia sairauksia mutta harvemmin koirat sairastuvat niihin nuorella iöllö. Sama pötee nuorten urosten liikaköyttöön yhtölailla. Annetaan siis koirien kehittyö rauhassa ja köytetöön niitö harkiten. Tämähän olisi siis ideaali ja ymmärrän ettei näin aina valitettavasti voi toimia mutta suosin siis pennutusta lähempänä 3,5 vuotta kuin kahta vuotta. Kahdesta pentueesta en ole kasvattejani sijoittanut enkä koe tarvettakaan. Kahden pentueen sijoitussopimuksissa nartun pitää saada kaksi pentuetta siinä ajassa, missä minä herään vasta siihen todellisuuteen että "ai niin, pitäisiköhän pennutusta alkaa miettiä ensimmäisen kerran?" Jos käsissä on suvullisesti tärkeä yksilö, ensimmäiset pennut olivat terveitä, en näe estettä nartun pennuttamiselle uudelleen MUTTA kaikki eivät ole edes yhden pentueen arvoisia, saati kahden.

Sijoituskoira ei ole mikään "halpa pentu" vaan sijoituskoiran haltijalta vaaditaan joustavuutta ja yhteistyökykyä! Oletko varma että kestät olla erossa koirastasi jopa kolme kuukautta pentujen aikaan? Sijoituskoira on kasvattajan omistuksessa mutta haltija vastaa sen arkipäiväisistä kuluista, kuten silloin jos koira olisi oma. Kasvattaja omistan koiran jalostusoikeuden eli vastaan kaikista jalostukseen liittyvistä kustannuksista. Sijoituskoiran haltija on velvollinen ilmoittamaan nartun juoksuista kasvattajalle sekä ilmoittamaan terveyteen liittyvät asiat pikimiten. Sijoituskotina huolehdit, ettei koiraa lihoteta ylipainoiseksi, takaat että se saa sopivassa määrin liikuntaa (vapaana) ja saa myös lepopäivänsä. Synnytys vaatii todella paljon kropalta ja ilman hyvää fyysistä kuntoa voi olla vakavia ongelmia tiedossa. Yhtälailla, mitä ylipaino on haitaksi, on myös laihuus eli KOHTUUS kaikessa. Ja viimeisimpänä tietenkin se että koiran ollessa kiimassa huolehditaan ettei naapurin x-rotuinen Rekku pääse astumaan koiraasi! Juoksuhousut tai "me kyllä valvottiin niitä kokoajan" ei ole tae sille, etteikö vahinkoa pääsisi käymään.
Useimmiten sijoitan nartun mutta olen sijoittanut myös muutaman uroksen, huonolla menestyksellä. Silloin tällöin saattaa siis tulla mahdollisuus sijoitusuroksen saamiseen mutta todennäköisesti narttupentua harvemmin. Tällähetkellä luonani asuu yksi jalostuskelpoinen uros ja toinen omistamani uros asuu veljeni luona. Urokset sijoitetaan samalla tavalla kuin nartutkin, yhdestä pentueesta tai 4 vuotta. Minä kasvattajana kustannan pennulle yhden katselmusosallistumisen, näyttelykäynnin, paimennustaipumustestauksen lampailla tai poroilla sekä luonnetestin. Näiden lisäksi jos sijoituskoti haluaa koiran kanssa osallistua, saa osallistua eli en pidätä kisa- ja koeoikeutta.

Mitä sinä saat sijoituskotina olemisesta? Paraatipaikan päästä mukaan kasvatustoimintaan! Mikä onkaan hienompaa kun päästä näkemään koiransa vastasyntyneet jälkeläiset, nähdä miten hienosti juuri sinun koirasi hoitaa pentujaan! Eli jonkunlainen kiinnostus kasvattamista kohtaan on hyödyksi.
Sijoituskoiran vakuusraha on puolet täysihintaisen pennun hinnasta. Vakuusmaksulla katetaan luustokuvaukset, muut terveystutkimukset, kaksi silmätarkastusta ennen mahdollisia pentuja sekä luonnetesti. Sijoituskoiran haltija saa vakuusmaksun kokonaisuudessaan takaisin kun narttu on pentueensa tehnyt. Mikäli päädyn olla käyttämättä koiraa jalostukseen, vakuusmaksua ei palauteta. Sijoituskoirille on otettava vakuutus.
Jos sijoituskoira vielä kiinnostaa, ota yhteyttä sähköpostitse ja kerro hiukan itsestäsi ja odotuksista mahdollisen pennun suhteen.

Sijoituskoirat


- Ruvsuruškesmuohtu "Piiku"
- Erimoone Valontuoja "Kaino"
- Erimoone Vilunväre "Vinski"
- Erimoone Mielenrauha "Minttu"

Käyttämättä jääneet sijoituskoirat


- Erimoone Ristiriita "Pyry", kastroitu, ei terveydellistä syytä
- Erimoone Tähtitiede "Akka", epätavallisen lyhyt kiimakierto, steriloitu

Jalostuslainassa olleet


- Kylkimyyryn Striida "Mila"
- Erimoone Silmäterä "Koko"